Blogin aloitus
Hip hei!
Eikös näin ole parasta aloittaa bloggaaminen? Hetken mielijohteesta, ilman suurempia suunnitelmia ja paineita? Tarkoitus on ollut aloittaa jo vuosia sitten, sillä kaipaan aikoja jolloin vielä osasin kirjoittaa hyvin. Reissuilla tulee aina mieleen kirjoituksen aiheita, ja silloin on aina harmittanut kun ei ole oikein paikkaa mihin niitä rustata.Olen kai yli-ajatellut asiaa, miettinyt ihan liikaa blogin ulkoasua ja mitä haluan viestittää yms. Kaiken pitäisi olla täydellistä heti alkuun. Katsotaan nyt mitä tästä tulee, jos vain aloitan.
Blogin nimi tulee siskoni ihmettelystä, miten tästä huonon itsetunnon omaavasta, sosiaalisista peloista, ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivästä kotikissasta kuoriutuu reissuilla aina rohkea heittäytyjä. Sen kuuleminen pysähdytti. Aloin tietoisesti yrittämään ylläpitää sitä olotilaa arkielämässäkin: rohkeutta tutustua uusiin ihmisiin ja tarttua haasteisiin. Sen myötä olenkin saanut uusia harrastuksia ja kavereita, ja mielenkiintoisia kokemuksia. Ajoittain on silti yhä hieman hankalaa. Julkaisin erillisen fb-sivun samalla nimellä, tarkoituksena luoda sivu perheelle ja kiinnostuneille kavereille seurata reissujani, mutta voi sitä ahdistuksen määrää! Mitä ihmiset ajattelee minusta? Onko tämä hirveän itsekeskeistä? Pitää vaan tottua tähän, ahdistus menee ohi.
Olen lääkinnyt itseäni pienillä minireissuilla nyt kevään/kesän aikana ja aloitellut uusia harrastuksia, kuten koskimelontaa ja kiipeilyä. Nyt on taas liian pitkä aika viime reissusta, ja sisäinen monologi on alkanut kuulostaa hieman negatiiviselta. Elokuussa alkaa onneksi loma, ja tiedossa on jopa kolme eri reissua, back-to-back, so stay tuned! Luvassa on:
1.) Pohjois-Norja (Seikkailukasvatuksen toisen vuoden koulujakso, sisältäen jäätikkövaellusta ja kiipeilyä).
Heti sen perään, oma soolovaellus:
2.) Abisko-Nikkaluokta (Kebnekaisen huiputus, jos sää ja kunto sallii)
Ja sitten, ihan huippureissu, jolle pääsy itsessään on jo mielenkiintoinen tarina! (Siitä myöhemmin)
3.) Huippuvuoret!
Olin ajattellut myös kirjoittaa lyhyemmin, takautuvasti joistakin menneistä reissuistani, kuten vaikka viime syksyn Tour du Mont Blanc-kierroksesta, tai ihan ensimmäisestä sooloreissustani, mistä kaikki lähti, kun lähdin yksin (äidin kauhuksi) lukion jälkeen kuukaudeksi Irlantiin, ilman suunnitelmia ja liftasin ympäri koko saaren.
Lisäksi blogissa tulee olemaan mm. lähiretkeilyä Turun alueella, melontaa, packraftaamistä ja kiipeilyä. Ensi vuoden alussa tiedossa on hiihto-ja talvivaellusta Lapissa ja ehkä Ruotsissa. Myöhemmin toivottavasti yhden haaveen täyttöönpano, eli joku vuoren huiputusreissu! Vuorivaellukset on lähinnä sydäntäni. Seikkailukisat ja erilaiset kestävyyshaasteet voisi myös olla mun juttu. Tiedossa myös huonoa huumoria, painiskelua monien neuroosieni kanssa, luontonörtteilyä, reissu-ja varustemietintöjä, treeneja ja valmistautumista ja toivottavasti inspiraatiota muillekin reissaajille, etenkin niille, joita on katsottu vähän kieroon ja monesti yritetty lannistaa sanomalla ettei susta ole seikkailijaksi <3
Toivottavasti myös kirjoittaminen alkaa sujua taas pitkän tauon jälkeen. Teen vielä paremman esittelyn itsestäni, jos tätä blogia sattuu muutkin kuin oma perhe lukemaan! :D
-Heidi
Eikös näin ole parasta aloittaa bloggaaminen? Hetken mielijohteesta, ilman suurempia suunnitelmia ja paineita? Tarkoitus on ollut aloittaa jo vuosia sitten, sillä kaipaan aikoja jolloin vielä osasin kirjoittaa hyvin. Reissuilla tulee aina mieleen kirjoituksen aiheita, ja silloin on aina harmittanut kun ei ole oikein paikkaa mihin niitä rustata.Olen kai yli-ajatellut asiaa, miettinyt ihan liikaa blogin ulkoasua ja mitä haluan viestittää yms. Kaiken pitäisi olla täydellistä heti alkuun. Katsotaan nyt mitä tästä tulee, jos vain aloitan.
Blogin nimi tulee siskoni ihmettelystä, miten tästä huonon itsetunnon omaavasta, sosiaalisista peloista, ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivästä kotikissasta kuoriutuu reissuilla aina rohkea heittäytyjä. Sen kuuleminen pysähdytti. Aloin tietoisesti yrittämään ylläpitää sitä olotilaa arkielämässäkin: rohkeutta tutustua uusiin ihmisiin ja tarttua haasteisiin. Sen myötä olenkin saanut uusia harrastuksia ja kavereita, ja mielenkiintoisia kokemuksia. Ajoittain on silti yhä hieman hankalaa. Julkaisin erillisen fb-sivun samalla nimellä, tarkoituksena luoda sivu perheelle ja kiinnostuneille kavereille seurata reissujani, mutta voi sitä ahdistuksen määrää! Mitä ihmiset ajattelee minusta? Onko tämä hirveän itsekeskeistä? Pitää vaan tottua tähän, ahdistus menee ohi.
Olen lääkinnyt itseäni pienillä minireissuilla nyt kevään/kesän aikana ja aloitellut uusia harrastuksia, kuten koskimelontaa ja kiipeilyä. Nyt on taas liian pitkä aika viime reissusta, ja sisäinen monologi on alkanut kuulostaa hieman negatiiviselta. Elokuussa alkaa onneksi loma, ja tiedossa on jopa kolme eri reissua, back-to-back, so stay tuned! Luvassa on:
1.) Pohjois-Norja (Seikkailukasvatuksen toisen vuoden koulujakso, sisältäen jäätikkövaellusta ja kiipeilyä).
Heti sen perään, oma soolovaellus:
2.) Abisko-Nikkaluokta (Kebnekaisen huiputus, jos sää ja kunto sallii)
Ja sitten, ihan huippureissu, jolle pääsy itsessään on jo mielenkiintoinen tarina! (Siitä myöhemmin)
3.) Huippuvuoret!
Olin ajattellut myös kirjoittaa lyhyemmin, takautuvasti joistakin menneistä reissuistani, kuten vaikka viime syksyn Tour du Mont Blanc-kierroksesta, tai ihan ensimmäisestä sooloreissustani, mistä kaikki lähti, kun lähdin yksin (äidin kauhuksi) lukion jälkeen kuukaudeksi Irlantiin, ilman suunnitelmia ja liftasin ympäri koko saaren.
Lisäksi blogissa tulee olemaan mm. lähiretkeilyä Turun alueella, melontaa, packraftaamistä ja kiipeilyä. Ensi vuoden alussa tiedossa on hiihto-ja talvivaellusta Lapissa ja ehkä Ruotsissa. Myöhemmin toivottavasti yhden haaveen täyttöönpano, eli joku vuoren huiputusreissu! Vuorivaellukset on lähinnä sydäntäni. Seikkailukisat ja erilaiset kestävyyshaasteet voisi myös olla mun juttu. Tiedossa myös huonoa huumoria, painiskelua monien neuroosieni kanssa, luontonörtteilyä, reissu-ja varustemietintöjä, treeneja ja valmistautumista ja toivottavasti inspiraatiota muillekin reissaajille, etenkin niille, joita on katsottu vähän kieroon ja monesti yritetty lannistaa sanomalla ettei susta ole seikkailijaksi <3
Toivottavasti myös kirjoittaminen alkaa sujua taas pitkän tauon jälkeen. Teen vielä paremman esittelyn itsestäni, jos tätä blogia sattuu muutkin kuin oma perhe lukemaan! :D
-Heidi
Kommentit
Lähetä kommentti